Yksinäisyyttä ja sinkkuutta käsittelevien julkaisujen sarjassa kirjoitan avoimesti siitä miksi olen yksin, mitä en pysty tarjoamaan sekä nyt vielä viimeiseksi “ketä etsin ja odotan?”
Mielessäni ennakoin jo sitä miten hankalaa tästä tulee. Mietin mitä yhdistäviä tekijöitä entisillä naisystävilläni ja muilla ihastuksilla on? Ei oikeasti yhtään mitään. Olen seurustellut ainakin biologin, muusikon, “hipin” ja sosiaalialan ammattilaisen kanssa. Useimpien arvomaailma on koostunut sosiaali-, oikeus- ja vitaalisista arvoista, yksi poikkeus mahtuu tuohonkin joukkoon. Osalla eksistäni on ollut lapsia ja lemmikkejä. Ulkonäön puolesta on ollut lyhyitä, pitkiä, laihoja, pulleita, vaaleita, tummia ja niiden väliltä. Ainoa yhdistävä tekijä olen minä.
Ketä etsin tai no, etsinkö alkuunkaan? Näiden kirjoitusten lisäksi olen twitteriin tasaisin väliajoin valitellut yksinäisyyttäni. Viimeisen parin vuoden sisällä olen käynyt treffeillä neljästi, saanut pakit muutaman kerran. En ole Tinderissä tms. muissa treffipalveluissa. En käy ulkona “tuulettumassa”. Kaupoissa tai julkisilla paikoilla käyn yleensä samaan aikaan kuin eläkeläiset ja olen arka aloittamaan keskusteluja tuntemattomien kanssa. Katuviisauteni on larppaajan asteikolla -6 ja flirttailussa olen vielä huonompi. Käytännössä tuo etsiminen on siis lähinnä huono vitsi.
Ketä odotan?
Rehellistä, luotettavaa, vapaata naista jonka sydän on avoin ja valmis parisuhteelle. Ihmistä joka suhtautuisi yleisesti ottaen elämään positiivisesti ja avoimesti, pieniin hetkiin tarttuen päivä kerrallaan. Häntä joka jaksaisi mun päättömiä juttuja, huumoria ja haastavia aikatauluja ainakin nyt akuutisti.
Terveys ja liikunta kuuluisivat elämääsi ja arkeen tavalla tai toisella. Suhtaudut yhteen tai mahdollisesti useampaan asiaan (harrastus/työ) intohimoisesti? Mitä enemmän olet sinut itsesi sekä menneisyytesi kanssa sen parempi.
Tiedän että jotakuta kiinnostaa varmasti minun toiveeni naisen ulkonäön suhteen. Hymyilevät silmät ja suu, luonnollisuus ja itsevarmuus viehättävät minua. Itsevarmuudella tarkoitan tässä eritoten sitä miten ihminen itsensä kantaa.
Kuunteleminen, puhuminen ja pussaaminen olis hyviä taitoja osata. Minulla on nuo kaikki enemmän tai vähemmän hallussa, ainakin olen kehityskelpoinen. Eikä haittaa yhtään jos sinua kutsutaan omituiseksi ehkä hassuksi, voitaisiin olla niitä yhdessä sekä erikseen. Minulle tärkeitä arvoja ovat ainakin uskollisuus, rakkaus, terveys ja oikeudenmukaisuus. Toiveissa olisi että arvomaailma kohtaisi jollain tavalla.
Mukavan valkun aikataulujen vuoksi vuorotyöläisyys tai muu epäsäännöllinen elämänrytmi saattaisi toimia hyvin jouhevasti yhteen.
Mikko Rönkä 