Kuplassa

“Missä kuplassa se on elänyt?”

Näen tai kuulen usein kysyttävän ja valitettavan usein kysyjä on ihmetellessään oikeassa. Jotkut ihmiset voivat olla autuaan tietämättömiä asioista, toisinaan hyvin onnellisia juuri tästä syystä.

Aloin pohtimaan tätä kuplassa elämistä hieman eri kantilta kun mietin aikoja milloin elämäni on eniten kuplinut. Kuplimisella tarkoitan nyt niitä hetkiä kun koen menneeni eniten eteenpäin elämässä ja sitä mikä siihen on johtanut.

Nuorena viestinnän opiskelijana elin yhdenlaisessa kuplassa, etsin itseäni ja omaa kanavaani. Oli video- ja äänitöitä, multimediaa ja internettiä joista viimeisen pariin päädyin uraa tekemään pidemmäksi aikaa.

Internetin parissa työskennellessä tein pääosin käyttöliittymien ohjelmointia, vapaa-ajalla yritin olla projektijohtaja sekä konseptisuunnittelija. Muistan sen innokkuuden, miten omistauduin tuolle työlle ja harrastukselle.

Internetin ohella tein musiikkia jo opiskeluaikoina, puhelaulua eli räppiä. Räppääminen oli ennenkaikkea keino purkaa pahaa oloa paperilla ja jäsennellä ajatuksia. Kokonaisuutena työt ja harrastukset olivat hyvin luovia juttuja.

Vaihdoin internetin tekemisen puoliksi vahingossa valmentamiseen 15 vuotta sitten. Harvemmin kotoa mihinkään haetaan mutta sähköpostista se alkoi kun kysyttiin kiinnostaisiko valmentaminen.

Mitä pidemmälle valmentajan arkeen olen ajautunut, sen kauemmaksi kaikki luova tekeminen on minusta kaikonnut. Välillä haaveilen räppäämisestä, podcastin pitämisestä, tubettamisesta tai valokuvaamisesta. Ne eivät vaan ole lähes millään tavalla osa elämääni, ainakaan nyt.

Ensimmäinen poksahdus kuplia valmentajan uralla tapahtui Oulussa 1994-1995 ja 1995-1996 -syntyneitä poikia valmentaessa. Valmennustiimi oli omistautunut & innostunut, meneillään oli II-tason koulutus ja erityisesti 1995-poikien ikäluokka oli alueella & valtakunnallisella tasolla hyvä.

Toinen poksahdus sijoittuu Helsinkiin kun valmensin KaPossa joko apu- tai päävalmentajana 1999-syntyneitä tyttöjä. Valmennustiimi oli jälleen erinomainen ja käynnissä oli monin tavoin kasvattava Valmentajan Ammattitutkinto. Lisäksi hengasin päivittäin malmin palloiluhallilla ja helmi-centerissä muiden joukkueiden treenejä katsoen sekä valmentajien kanssa keskustellen.

Uran kannalta nämä kaksi ajanjaksoa ovat olleet antoisimpia, opettavaisimpia ja menestyksekkäimpiä omalla urallani. Yhdistäviä tekijöitä ajanjaksoilla ainakin hyvät valmennustiimit ja jatkuva vuorovaikutus sekä haastava & kehittävä koulutus. Nautin omasta ajasta, itsenäisestä opiskelusta ja suunnittelusta mutta kaipaan silti vuorovaikutusta, haastamista ja mentorointia alinomaan.

Mietitkö koskaan milloinka elämäsi tai urasi kuplii eniten?